Lääkintämiehen rooli

Lääkintämies on sodassa ensimmäinen, jolta huudetaan apua haavoittuneen sotilaan paikkaamiseen. Lääkintämies tulee paikalle ja laittaa painesiteen haavoittuneeseen kohtaan, jonka jälkeen lääkintämies evakuoi haavoittuneen pois luotien tieltä taka-alalle.

Evakuoinnissa lääkintämiestä avustetaan tarpeen vaatiessa ja huoltojoukkueella on usein Suomen armeijassa MT-LBV "ällitälli"-vaunu käytössä taistelijan siirtämiseen pois kentältä. Haavoittunut viedään tämän jälkeen sidontapaikalle (SP) ja sieltä joukkosidontapaikalle (JSP). Uusi käytäntö on, että
haavoittunut viedään ensihoitopaikalle (EHP), jossa on koulutettu kirurgi ompelemassa haavoittuneita.

Lääkintämiehen täytyy kestää fyysistä että psyykkistä painetta, joka aiheutuu taistelijoiden haavoittuessa. Lääkintämiehen mahan täytyy kestää verenvuotoa haavoista sekä sisäelimien
näkemistä kentällä. Fyysisesti lääkintämiehen osa on raskas, koska joskus evakuoitava taistelija painaa yhtä paljon kuin lääkintämies plus aseet ja taisteluvaljaat kaupan päälle.

Sodassa lääkintämiehen lääkintälaukku on täynnä ensisiteitä, joista saa tehtyä painesiteen (= sidos, joka painaa vuotavaa kohtaa tyrehdyttäen verenvuotoa) kätevästi. Lääkintämiehellä on myös oltava
normaaleja kipulääkkeitä, mahdollisia allergia-tabletteja sekä esim. yskään olevia tabletteja sekä
kuumemittari.

Yhdessä dokumentti-sarjassa nimeltä Band of Brothers (= Taistelutoverit) seurataan erityisesti lääkintämiehen toimintaa toisessa maailmansodassa (jakso 6. "Bastogne"). Kuudennessa jaksossa
lääkintämiehen toiminta tulee selväksi - paikkaa ja hoida haavoittuneet muiden antaessa suojatulta. Lääkintämiestä ei saa edes "softatessa" jättää yksin hoitamaan haavoittuneita, koska
lääkintämies tarvitsee suojatulta tai edes taisteluparin verran suojaa. Ryhmätyöllä saadaan paras tulos.
Taistelutoverien kuudenessa jaksossa lääkintämiehellä ei ole edes asetta varusteidensa lisäksi. Lääkintämiestä ei saa Geneven sopimuksen mukaan ampua. SA-INT (= intti, Suomen armeija)
varustaa lääkintämiehen rynnäkkökiväärillä ja kolmella lippaalla. Sodassa lääkintämies saa ampua ainoastaan itsepuolustukseksi tai potilaan ja itsensä puolustamiseen, ei koskaan hyökkäämiseen.

Airsoftin kannalta lääkintämiehen kuvio on melkein sama, parilla muutoksella. Airsoft- peleissä lääkintämies saa lääkintälaukun, jonka sisältö on siteillä tai kangasliuskoilla täytetty. Skenaarioissa
ei myöskään tarvitse evakuoida, koska haavoittunut pelaaja pääsee heti sidoksen valmistumisen jälkeen takaisin rymyämään kentälle. Ensiside pitäisi laittaa alueelle, mihin pelaajaa on osunut.
Pelaaja saattaa eliminoitua pelistä ja tämä johtaa siihen, että taistelija kävelee uudelleensyntymispaikalle tai ns. "pikarespalle", joka on pelikentällä erikseen merkattuna alueena.
Skenaarioissa lääkintämiehillä on useimmiten näkynyt rynnäkkökiväärejä, konepistooleja tai
pelkkiä pistooleja aseistuksenaan. Pistooli on omalla tavallaan paras lääkintämiehelle, koska ison ja painavan aseen kanssa "tetsaaminen" (= TST = Taistella) on raskasta, mikäli haluaa päästä
sitomaan toverit pelikuntoon nopeasti. Useimmiten lääkintämieheksi ei halua kukaan, koska se vaatii vastuuntuntoa ja vähentää "frägien" (= vihollisten eliminoiminen) määrää.

Haluatko olla lääkintämies? Ilmottaudu vapaaehtoiseksi armeijassa ja peleissä, niin koet ja opit enemmän kuin normaali rivisotilas (esim. panssarijääkäri). Lääkintämiehen polku armeijassa
kestää 9kk, airsoftissa yhden tapahtuman verran. Älä jää paitsi tästä, mahdollisesti aliarvostetusta toiminnasta. Lääkintämies on useimmiten enemmän vastuuntuntoinen kentällä kuin arvaatkaan.

Apache